Ilmastonmuutoksesta kertovat uutisotsikot ovat tulleet viime vuosikymmenenä tutuiksi: hellekuolemat, lajikato ja yhä useammin toistuvat sään ääri-ilmiöt ovat esimerkkejä kerta toisensa jälkeen otsikoihin nousevista huolista. Silti nämä seuraukset voivat tuntua kaukaisilta. Suomessa olemme voineet ajatella ilmastonmuutoksen rajuimpien vaikutusten tapahtuvan muualla ja koskettavan muita kuin meitä. Tämä etäisyys on kuitenkin katoamassa. Vaikka suurimmat muutokset ovat pohjoisella pallonpuoliskolla vielä edessä, ovat viime vuosien hellejaksot, lämpenevät talvet ja muuttuva luonto jo konkreettisia muistutuksia ilmaston lämpenemisen vaikutuksista.

Riskit eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti, vaan osuvat erityisen voimakkaasti ikääntyneisiin ja muihin haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Ekososiaalisten kriisien aikakaudella onkin tärkeää pohtia paitsi sitä, miten voimme suojella haavoittuvimmassa asemassa olevia ilmastonmuutoksen vaikutuksilta, myös tuoda esiin eri ryhmien mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa. Tässä blogitekstissä tarkastelen ilmastonmuutosta ja ikääntymistä tutkijavierailuni pohjalta Simon Fraserin yliopistossa (SFU) Vancouverissa professori Atiya Mahmoodin tutkimusryhmässä. Tässä blogissa pohdin erityisesti sitä, millä tavoin ikääntyneet näyttäytyvät sekä ilmastonmuutokselle haavoittuvina että aktiivisina toimijoina lämpenevään ilmastoon vastaamisessa.

Climate Change in an Aging World konferenssi

Vierailin SFUssa vuoden 2026 huhtikuussa ja osallistuin osana vierailua yliopistossa järjestettävään vuosittaiseen Friesen‑konferenssiin, jonka teemana oli tänä vuonna Climate Change in an Aging World. Aihe on erityisen ajankohtainen Vancouverissa ja laajemmin British Columbian alueella. Vuonna 2021 alueella koettu poikkeuksellinen helleaalto vei yli 600 ihmisen hengen, joista valtaosa oli ikääntyneitä. Kuumuus ja maastopalot muodostavat alueella merkittävän riskin asukkaiden hyvinvoinnille ja terveydelle. Ongelmia syventävät heikosti ilmastoidut rakennukset, sosiaalinen eriarvoisuus sekä kuumuuden alueellinen kasautuminen.

Konferenssin ohjelma koostui monipuolisista puheenvuoroista, joissa ilmastonmuutosta ja ikääntymistä tarkasteltiin tutkimuksen, käytännön toimijoiden, kansalaisten sekä ilmastoaktivistien näkökulmista. Kahteen konferenssipäivään sisältyi esityksiä muun muassa ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista, asuinympäristön fyysisistä ja sosiaalisista piirteistä, alkuperäiskansojen ilmastokokemuksista, kriisinarratiiveista sekä ikääntyneiden osallistumisesta ilmastoliikkeisiin ja kansalaisaktivismiin.

Ikääntyneet ovat yksi niistä ryhmistä, joihin ilmastonmuutoksen seuraukset kohdistuvat voimakkaimmin. Heikentynyt lämmönsäätely, iän myötä lisääntyvät perussairaudet, toimintakyvyn lasku sekä erilaiset lääkitykset lisäävät helteen aiheuttamia terveysriskejä. Myös yksin asuminen ja rajalliset sosiaaliset verkostot lisäävät haavoittuvuutta ja voivat haitata avun ja tuen saamista poikkeus‑ ja kriisitilanteissa.

Tähän haavoittuvuuteen on vastattu monilla kuumenevilla alueilla erilaisten suojelutoimien avulla. Esimerkkejä näistä ovat viilennyskeskukset, joihin ihmiset voivat hakeutua helleaaltojen aikana, sekä pilottivaiheessa olevat viilennysbussit. British Columbian alueella on lisäksi pyritty parantamaan arkisen ympäristön elinolosuhteita lisäämällä asuinrakennuksiin ilmastointilaitteita ja ilmanpuhdistimia, jotka on suunniteltu erityisesti maastopalojen aiheuttamien savuhaittojen vähentämiseen. Nämä ratkaisut havainnollistavat konkreettisesti, miten rakennetun ympäristön ja infrastruktuurin avulla voidaan vähentää ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia.

Teknologisten ja rakenteellisten ratkaisujen ohella konferenssissa korostui myös sosiaalisen infrastruktuurin merkitys. Alueilla, joilla ihmiset tuntevat toisensa ja luottavat naapureihinsa, esiintyy enemmän keskinäistä apua ja parempia valmiuksia tukea toisia poikkeusolojen aikana. Konkreettisesti tämä voi näkyä esimerkiksi niin, että naapurit voivat tarjota kauppa-apua tai käydä iäkkäiden naapureiden ovella kysymässä voinnista tai avuntarpeista. Paikalliset toimijat ja voittoa tavoittelemattomat yhdistykset ovat myös keskeisessä roolissa tiedon välittäjinä ja avun organisoijina, erityisesti niiden ihmisten tavoittamisessa, jotka ovat kaikista heikoimmassa asemassa. Myös muunlajisilla toimijoilla on oma tärkeä roolinsa. Esimerkiksi British Columbian alueella vähentyneet majavakannat ovat lisänneet kuivuttaa, mikä entisestään lisää maastopalojen leviämismahdollisuuksia. Tukemalla majavien pesintää ja eläinten ylläpitämiä kosteikkoja voidaan siis myös konkreettisesti torjua ilmastonmuutoksen riskejä. Yhteisöt, paikalliset toimijat ja luonto voivat näin muodostaa infrastruktuuria, jossa välitetään konkreettista apua, huolenpitoa, tietoa ja resursseja.

Ikääntyneillä on tietoja, taitoja ja toimijuutta, jota hyödyntää

Paikallisten ja institutionaalisten toimien lisäksi tarvitaan myös ruohonjuuritason toimintaa ja kansalaislähtöistä vaikuttamista. Konferenssin toinen päivä painottui esityksiin, joissa käsiteltiin ikääntyneiden roolia osana ilmastoaktivismin ja poliittisen vaikuttamisen kenttää. Puhujat edustivat muun muassa Suzuki Elders-, Seniors for Climate- ja Society Promoting Environmental Conservation (SPEC) -aktivistiryhmiä, jotka jakavat tietoa ilmastonmuutoksesta vertaistoiminnan keinoin, kouluttavat senioreita kansalaistoimintaan sekä toimivat aktiivisesti kansalaisvaikuttamisen ja aktivismin kentillä.

Ikääntyneet muodostavat kasvavan väestönosan, jolla on runsaasti elämänkokemusta, tietoa, taitoja ja myös poliittista valtaa suurimpana äänestäjäryhmänä. Konferenssin viimeisissä puheenvuoroissa korostuikin iän myötä kertyvien henkisten, sosiaalisten ja taloudellisten resurssien hyödyntäminen ilmastotoiminnassa. Vaikka ikääntyneet ovat monin tavoin haavoittuvampi ryhmä ilmastonmuutoksen vaikutuksille, he ovat samalla myös ryhmä, jolla on aikaa, toimijuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Tunnistamalla tässä ryhmässä jo olemassa olevaa viisautta kestävistä elämäntavoista ja lisäämällä tietoisuutta, valmiuksia ja toimintaa ikääntyneen väestön ilmasto- ja ympäristötoimijuuden edistämiseksi, voitaisiin saada lisää voimaa kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseen.

Konferenssiin osallistuneiden vanhempien ilmastoaktivistien puheenvuoroissa nousi toistuvasti esiin viesti ihmiskunnan tarpeesta viisastua ilmastonmuutoksen edetessä. Tämä viisastuminen ei tarkoita vain sitä, että opimme yksilöinä ja yhteisöinä paremmin sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, vaan myös sitä, että alamme kriittisesti tarkastella talouden ja teollisuuden tarvetta sopeutua rajallisen maapallon reunaehtoihin. Sopeutumistoimien rinnalle tarvitaankin kysymyksiä siitä, miten haitallisia ja kestämättömiä käytäntöjä voidaan ajaa alas ja miten ihmiset saadaan mukaan vaikuttamaan ilmastopoliittiseen päätöksentekoon. Poliittisessa vaikuttamisessa erityisesti senioreilla voisi olla suurena ja aktiivisena äänestäjäryhmänä paljon valtaa vaikuttaa. Tätä vaikuttavuutta edistävät Vancouverissa myös paikalliset senioriryhmät, jotka itseorganisoidun vertaistoiminnan kautta pyrkivät lisäämään tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ikääntyneiden parissa ja näin luomaan yhteistä tahtotilaa ja joukkovoimaa kohti muutosta.

Toivo tulevaisuudesta toiminnan lähtökohtana

Kaksipäiväinen konferenssi teki selväksi sen, että ilmasto- ja ympäristöliikkeissä tarvitaan tilaa, esimerkkejä ja rooleja ikääntyneen väestön näkökulmille ja toimijuudelle. Ilmastoahdistus-, huoli ja -suru eivät ole vain nuorten kokemuksia, vaan kaikkia ikäryhmiä koskettavia. Esityksessään ilmastoaktivisti Carole Christopher esitti ajatuksen, miten vanhenemisen myötä ihminen alkaa usein suuntautumaan kohti nuorempia sukupolvia ja miettimään heille jäävää perintöä. Tähän uuteen, iän myötä tulevaan rooliin kuuluu paitsi ajatus vastuusta ja solidaarisuudesta, myös tarve luoda toivoa paremmasta tulevaisuudesta.

Ilmastotoiminta ei voikaan perustua pelkästään uhkakuviin, pelkoon ja toivottomuuteen. Vancouverissa puhuneet vanhemmat ilmastoaktivistit korostivat, miten toiminnan motivaatio voi versoa myös positiivista tunteista, kuten rakkaudesta omaa ympäristöä, elämää ja ihmiskuntaa kohtaan. Lisäksi tarvitaan mielikuvitusta paremman tulevaisuuden kuvittelemiseksi. Mielikuvitus ja toivo voivat siten toimia moottorina aktiiviselle ja aktivistiselle tekemiselle: konkreettisille teoille, arkisille valinnoille, yhteisölliselle toiminnalle ja poliittiselle vaikuttamiselle.

Ikääntyneet ovat jo monin tavoin näyttäneet tästä esimerkkiä. Ryhmä sveitsiläisiä ja ranskalaisia iäkkäitä naisia haastoi maidensa hallitukset Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen huonosta ilmastopolitiikasta. Suomessa Aktivistimummot ovat rakentaneet vaikuttamisverkostoa ja esimerkiksi keränneet rahaa metsänsuojeluun, ja Ilmastoisovanhemmat osoittavat mieltä sinnikkäästi viikosta toiseen Fridays for Future ‑mielenosoituksissa Eduskuntatalon portailla paremman huomisen puolesta. Positiiviseksi esimerkiksi voidaan nostaa myös Rollaattorimarssi, joka on levinnyt Tampereelta ympäri Suomea järjestettäväksi mielenilmaisuksi paremman hoivan ja palveluiden puolesta.

Nämä esimerkit tekevät näkyväksi vanhuudessa olevaa voimaa. Ikääntyminen ja ilmastotoiminta eivät ole erillisiä tai toisiaan poissulkevia ilmiöitä. Päinvastoin monille vanhemmille ihmisille ilmastokysymykset kietoutuvat tiiviisti toimijuuteen, vastuuseen, huoleen ja suhteeseen tuleviin sukupolviin. Yhteinen kamppailu vaatii siltojen rakentamista eri ryhmien välille. Sukupolvet ylittävä ilmastotoiminta voi toimia reittinä eri ikäryhmien välisen solidaarisuuden ja jakamisen vahvistamiseksi. Tämä vaatii myös viisautta tunnistaa, etteivät ikääntyneet ole vain ilmastonmuutoksen uhreja, syyllisiä tai sivustakatsojia, vaan myös aktiivisia toimijoita yhteisten asioiden äärellä.

Anniriikka Rantala on väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa. Hän vieraili Simon Fraserin yliopistossa professori Atiyah Mahmoodin ryhmässä huhtikuussa 2026 liittyen tulevaan yhteistyöhön osana Koneen-säätiön rahoittamaa KESTO-hanketta.

Blogitekstiin liittyviä lähteitä:

2026 Friesen Conference Climate Change in an Aging World: https://www.sfu.ca/grc/events/friesen/2026.html

COPE-hanke: https://www.sfu.ca/inclusive-environments-lab/core-projects/cope-study.html

SWAN-climate hanke: https://www.sfu.ca/inclusive-environments-lab/core-projects/SWAN-Climate.html

https://suzukielders.org/

https://spec.bc.ca/

https://seniorsforclimate.org/

https://rollaattorimarssi.fi/

Kuvat: Kuvituskuva Pixabay, kuva konferessista Anniriikka Rantala