Kanada on yksi niitä maita, jonne suomalaisia on muuttanut erityisesti taloudellisesti vaikeina etsimään työtä ja parempaa elämää. Suomalaisia on itse asiassa muuttanut Kanadaan jo Ruotsinvallan aikana 1600-luvulla ja enenevässä määrin 1800-luvulta lähtien. Suurimmat muuttoaallot koettiin kuitenkin ennen ja jälkeen toisen maailmansodan. Useimmat suomalaiset päätyivät asumaan Keski-Kanadaan suurten järvien alueelle Ontarioon ja toisaalta länsirannikolle Brittiläisen Kolumbian alueelle. Toisen maailmansodan jälkeen 1945–1960-luvuilla suomalaisia muutti Kanadaan noin 17.000 tuhatta. 1960-luvulta lähtien siirtolaisuus suuntautui etupäässä Ruotsiin, mutta edelleen suomalaisia muutti ja muuttaa Kanadaan. Tällä hetkellä Kanadassa asuu arviolta noin 140.000 suomalaistaustaista kansalaista kaikkien muiden kansalaisuuksien lisäksi. Kanada onkin erittäin monikulttuurinen maa. Esimerkiksi Torontossa lähes puolet asukkaista ovat muita kuin kanadalaistaustaisia ja suomalaistaustaisia heistä on noin 15.000. Kulttuurisen moninaisuuden tunnistaminen ja tukeminen on osa kansallista politiikkaa. Esimerkkinä siitä Kanadassa on lukuisia toiminta- ja palvelukeskuksia maahanmuuttajataustaisille kanadalaisille. Näiden keskusten tarkoituksena on tarjota tapaamispaikkoja yhteisöille ja tukea kulttuuriperinnön ylläpitämistä. Suomalaistaustaisten yhteisöjä on eri puolilla Kanadaa mukaan lukien seitsemän, jotka tarjoavat sosiaalista, kulttuurista ja hengellistä toimintaa, tapahtumia ja palveluita. Suomalaistaustaisista siirtolaisista suuri osa on jo vanhempia ihmisiä, jotka tarvitsevat tukea ja palveluita arjessaan, joten asumis- ja hoivapalveluista on tullut tärkeä osa Suomi-Kotien toimintaa.

Vierailu Toronton Suomi-Kodissa

Lokakuussa 2025 osallistuimme Kanadan kansalliseen gerontologikongressiin (CAG 2025 Montreal) mutta sitä ennen meillä oli tilaisuus vierailla Torontossa Suomi-Kodissa (Toronto Finnish-Canadian Seniors Centre, www.suomikoti.ca). Suomi-Kodissa meidät otti vastaan toiminnanjohtaja Juha Mynttinen, toimintakoordinaattori (Seniors Active Living Centre, SALC) Sari Emas sekä toiminnanohjauksen ja vapaaehtoistyön koordinaattori Pia DeMartini. Juha, Sari ja Pia uhrasivat meille aikaansa kiireisen työpäivän keskellä ja kierrättivät meitä tiloissa ja kertoivat talon toiminnasta.

Toronton Suomi-Koti on voittoa tavoittelematon senioritalo, joka aloitti toimintansa vuonna 1987. Toimintaa rahoitetaan Suomi-Koti Inc. säätiön (Toronto Finnish-Canadian Seniors Centre Inc) varoilla, lahjoituksilla ja asiakas- ja asukasmaksuilla. Hoiva-asumisen maksut noudattavat yleisiä kanadalaisia ympärivuorokautisen hoivapalveluiden hinnastoja.  Toronton Suomi-Koti on Leasiden kaupunginosassa sijaitseva seitsemänkerroksinen talo, jossa on naapuruston asukkaille tarkoitettu toimintakeskus (SALC) sekä asuntoja suomalaistaustaisille iäkkäille ihmisille. Asunnon voi joko vuokrata tai hankkia asumisoikeuden suomalaistyylisen asumisoikeusjärjestelyn (Life Lease) kautta. Asukkaita on nykyisin noin 100 ja he saavat tarvitessaan kotipalvelua, jota tarjoaa talon oma kotihoidon tiimi. Toiminnassa pyritään tukemaan suomenkielisyyttä. Talo on sisustettu kodinomaisesti suomalaistyyppisillä huonekaluilla ja väreillä. Puuverhoilu, käsityöt, suomalaiset astiastot ja taulut suomalaismaisemista muistuttavat entisestä kotimaasta. Myös ravintolan tarjonnassa näkyy suomalainen ruokaperintö. Talon kulttuurinen tausta tulee siten huomioitua tilallisesti ja moniaistisesti. Toronton Suomi-Kotia koskevissa tutkimuksissa on huomattu, että suomenkielisellä vuorovaikutuksella ja kotimaata edustavalla esineistöllä on tärkeä merkitys asukkaiden viihtymiselle ja hyvinvoinnille (Muhonen 2025, Muhonen & Vaarala 2018).  

Sosiaalisen toiminnan keskus (SALC) tarjoaa monipuolista toimintaa ja tukee suomalaista kulttuuriperintöä

Tärkeä osa Suomi-Kodin toimintaa on sosiaalisen toiminnan keskus Seniors Active Living Centre (SALC, Seniors Active Living Centre — Suomi Koti), joka tarjoaa talon asukkaille ja koko ympäröivälle naapurustolle sosiaalista, kulttuurista, liikunnallista ja hengellistä toimintaa, palveluita ja neuvontaa. Keskuksessa toimii laajasti mm. liikunta-, teatteri-, käsityö-, musiikki- ja matkaryhmiä sekä opintoryhmiä, kahvila ja lounasravintola. Suomi-Kodissa on myös laaja suomenkielisen kirjallisuuden kirjasto sekä sauna- ja uima-allas, jotka ovat ahkerassa käytössä. Puutyöverstas - joita ei usein näe - tarjoaa mahdollisuuden jatkaa puutyöharrastusta. Keskuksessa järjestetään myös seminaareja, juhlia ja erilaisia tapahtumia mukaan lukien bingo, myyjäisiä ja kausijuhlia. Keskuksesta järjestetään ostosmatkoja, ja tarjolla on myös pankkipalvelua kerran viikossa sekä palveluneuvontaa.

SALCin toiminnasta kiinnostuneet voivat liittyä jäseniksi ja jäsenmaksua vastaan voi osallistua toimintaan joko ilmaiseksi tai alennetulla maksulla. Jäsenmaksu on pieni, 40 CAD/vuosi yksinasuville ja 60 CAD pariskunnille (25–38 €). Suomi-Kodin toimintaa eikä SALCin toimintaa ole rajoitettu vain asukkaille, suomalaistaustaisille tai iäkkäille, vaan talo toimii naapuruston toiminnallisena keskuksena kaikille kiinnostuneille. Toimintaa järjestävät toimintakoordinaattori ja iso joukko vapaaehtoisia. Vapaaehtoisissa on sekä Suomi-Kodin asukkaita että naapurustossa asuvia nuorempia ja vanhempia ihmisiä. Asukkaiden läheiset ja ystävät osallistuvat myös yhteisön toimintaan.

Kokonaisvaltaista hoivaa

Vuonna 1992 Suomi-Kodissa aloitettiin ympärivuorokautisen hoivan tarjoaminen (nursing home). Suomi-Kodilla on palvelusopimus Ontarion piirikunnan terveysviranomaisten kanssa. Talon hoivakodissa on 34-paikkainen hoivaosasto, joka sijaitsee samassa rakennuksessa omassa kerroksessaan. Hoivaosastolla työskentelee sairaanhoitajia (RNs), perushoitajia (PSWs) ja lähihoitajia (RPNs). Hoitohenkilökunnan lisäksi hoivaosastolla työskentelee toiminnanohjauksen ja vapaaehtoistyön koordinaattori, toimintaterapeutti, fysioterapeutti sekä keittiö- ja siivoushenkilökuntaa. Hengellinen ohjaaja vierailee pyynnöstä asukkaiden luona ja järjestää viikoittaiset jumalanpalvelukset sekä osallistuu saattohoitoon tukemalla asukkaita ja heidän perheitään. Tärkeitä toimijoita ovat myös vapaaehtoiset sekä kanadalaiset ja suomalaiset sosiaali- ja terveysalan opiskelijaharjoittelijat. Suomesta Kanadaan tulevat harjoittelijat ovat tärkeitä asukkaille ja erityisesti niille, joiden englannin kielen taito on muistisairauden vuoksi heikentynyt. Myös hoivakodin englanninkieliset työntekijät opettelevat hoivatyössä tarvittavaa suomenkielistä sanastoa.

Hoivaosaston periaatteena on tarjota kodinomainen ympäristö ja toimia niin, että asukkaiden fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, kulttuuriset ja hengelliset tarpeet täyttyvät. Suomalaisesta näkökulmasta hoivakodin asukkailla on mahdollisuus varsin monipuoliseen toimintaan. Huomionarvoista on sekin, että ohjelmaa on sekä arkipäivinä että viikonloppuisin. Toimintaan kuuluu esimerkiksi lukupiiri, kädentaitojen ryhmä, ryhmäliikuntaa, yhteislaulua, tanssia, nojatuolimatkoja, kynsihoitola, levyraati sekä hengellistä ohjelmaa. Suomalaisittain on havahduttavaa, että sosiaalisiin, kulttuurisiin ja hengellisiin tarpeisiin vastaava toiminta kuuluu palvelusopimukseen ja viranomaiset myös valvovat toiminnan tarjoamista.

Mitä voisimme oppia Kanadasta ja Suomi-Kodeista?

Sosiaalisuus on tärkeä osa ihmisyyttä. Yhdessä oleminen ja yhteistoiminta tukee osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Sosiaaliset kontaktit ja toiminta yhdessä muiden kanssa eivät tue vain mielen hyvinvointia vaan myös fyysistä terveyttä ja toimintakykyä. Kanadan Suomi-Kodit tarjoavat mielenkiintoisen vertailukohdan suomalaisille hyvinvointikeskuksille ja kohtaamispaikoille kuten lähitoreille ja palvelukeskuksille, joiden toiminta on kuitenkin huomattavasti suppeampaa kuin kanadalaisten verrokkien. Vierailu Toronton Suomi-Kodissa ja tutustuminen kanadalaisten tapaan tukea kulttuurista monimuotoisuutta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä oli herättävä kokemus. Kanadassa kulttuurisen ja sosiaalisen moninaisuuden tukeminen myös iäkkäille ihmisille suunnatussa toiminnassa ja palveluissa julkisen sektorin tuella näyttää olevan tärkeä päämäärä. Suomi-Kodit tarjoavat hoivaa ja tukea hoivapalveluita tarvitseville iäkkäille, mutta myös ylläpitävät suomalaista kulttuuriperintöä ja identiteettiä sekä yhteisöllisyyttä yhteisön asukkaiden ja ympäröivän naapuruston kesken.

Suomessa sosiaalinen ja kulttuuritoiminta vanhuspalveluissa ja asumispalveluissa vaikuttaa kutistuvan vuosi vuodelta. Näyttää siltä, että kulttuurisen moninaisuuden tunnistaminen ja tukeminen ei ole ainakaan vanhuspalveluiden tavoitelistalla. Voi kysyä, nähdäänkö meillä osallisuutta edistävä kulttuurinen ja sosiaalinen toiminta vain vähemmän tärkeänä ylimääräisenä kustannuksena, joka karsitaan ensimmäisenä tai muutetaan etäpalveluksi, kun kustannussäästöjä etsitään.

Havaintojemme mukaan Suomi-Kodin yhteyteen integroitu SALC-toimintamalli sekä yhteisöllisyyttä tukevat tilat sekä kulttuurinen ja sosiaalinen toiminta voivat toimia esimerkkinä siitä, miten iäkkäiden hyvinvointia ja osallisuutta voidaan vahvistaa naapurustotasolla. Suomessa ennaltaehkäiseviä palvelumalleja ja kohtaamispaikkoja on monia, ja niiden toiminta perustuu pitkälti yleishyödyllisten yhteisöjen ja yhteiskunnallisten yritysten panokseen. Yleishyödylliset yhteisöt ja yhteiskunnalliset yritykset kamppailevat niukkenevan rahoituksen ja nousevien kustannusten kanssa. Tarvetta on valtakunnalliselle ohjelmalle, joka edistäisi hyvinvointia ja osallisuutta muun muassa tukemalla olemassa olevia seniorikeskuksia ja perustamalla uusia seniorikeskuksia eri puolille Suomea. Tässä kontekstissa Kanadassa toimiva SALC-malli tarjoaa arvokkaan esimerkin.

Kirjoittajat:

Outi Jolanki, FT, dosentti

Anniriikka Rantala, YM, väitöskirjatutkija

Tampereen yliopisto

Lisälukemista:

https://www.suomikoti.ca/

Muhonen, A. (2025). Siirtolaisuuden kokemukset ja muistot Suomesta senioreiden virtuaalisissa kaunokirjallisuuden lukuhetkissä. Migration-Muuttoliike, 51(2), 32-37.

Muhonen, A., & Vaarala, H. (2018). Suomea Torontossa: yliopisto-opiskelijat ja suomalaiset seniorit palveluoppimisyhteistyössä. Puhe ja kieli, (4), 227-252.